|
The Language of Presentations -teemakurssin kehitykseen käytettyjä
voimavaroja ei voi mitata päivissä tai vuosissa, niitä ei voi mitata edes rahassa. Tehtyä
työtä voi pikemminkin kuvailla kahdella sanalla: kokemus ja yhteistyö.
Alussa oli välinpitämättömyys
"Huomasin 1980-luvulla auttaessani esitysten
valmistelussa eri maista kotoisin olevia ihmisiä, että suomalaisten esityksissä toistuivat samat asiat: johdonmukaisuuden ja
loogisuuden puute. Syyt tähän ilmiöön lienevät suomalaisessa faktakeskeisessä
koulujärjestelmässä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmiset opetetaan pienestä pitäen
esiintymään", sanoo Keith Silverang, AAC Global Training Divisionin johtaja.
"Suomalaiset eivät 1980- ja 1990-lukujen taitteessa vielä ymmärtäneet, että
asioiden esittäminen myyvästi kuuluu kaikille, ei pelkästään myyntihenkilöstölle", kertoo
pitkän AAC-uran kouluttajana tehnyt ja nykyään AAC:n sisällöntuotantoyksikössä
työskentelevä Leena Hazelkorn. "Asioiden esittelyyn riittivät runsaat yksityiskohdat,
nimet ja numerot. Esitysten pitäjien mielestä heidän ei tarvinnut sortua suostuttelemaan
ketään. Puhdas informaatio puhukoon puolestaan, arveltiin."
Ympäristö pakottaa muutokseen
1990-luvulla tapahtui suuria mullistuksia, jotka muuttivat suomalaisten
suhtautumisen esiintymiskieleen. Ensimmäinen niistä oli Neuvostoliiton hajoaminen ja syvä
lama, jotka vapauttivat markkinoita ja aiheuttivat kilpailun kiristymisen yksityisellä
sektorilla. Toinen oli Suomen liittyminen EU:hun, mikä puolestaan herätti myös julkisen
sektorin ymmärtämään, että pelkillä faktoilla ei välttämättä saada asioita läpi. Kolmas
tekijä on Nokia-kulttuurin vaikutus: "Nokian yrityskulttuuriin kuuluvat omien ideoiden
puolustaminen sekä positiivisen vaikutelman luominen eivät ole itsestäänselvyyksiä
suomalaisessa kulttuurissa", sanovat Keith ja Leena.
AAC oli jo osittain valmis vastaamaan näihin haasteisiin, sillä se oli
kehittänyt yleismaailmallisen argumentointitekniikan. Se ei kuitenkaan yksinään
riittänyt, sillä myös kielitaidon parantamisen paineet kasvoivat kansainvälistymisen
kiihtyessä. Argumentointivalmennusten yhteydessä huomattiin, että usein kallisarvoista
aikaa kului kieliasioiden selvittämiseen ja sopivien ilmausten löytämiseen.The Language
of Presentations -kurssilla opitaan, miten esimerkiksi siirrytään luontevasti esityksen
ensimmäiseen aiheeseen (Topic). Tästä näet katkelman LOP-materiaalin
tätä aihetta käsittelevästä osiosta.
Kokemus kirjoihin ja kansiin
Keithin tullessa alkuvuonna 2002 AAC Global Training Divisionin johtoon
hän alkoi kehittää tiiminsä kanssa prosesseja AAC:n koulutustarjonnan laadun ja
systemaattisuuden takaamiseksi. Tästä syntyi ajatus teemakursseista, jotka tarjoavat
opiskelijoille monipuolisen koulutuskokonaisuuden tietystä aihealueesta. Kouluttajat
puolestaan saavat laadukkaan tuen lähiopetukseen. Teemakurssit koostuvat moduuleista eli
teemakohtaisista aihepiireistä, jotka koulutusta suunniteltaessa valitaan asiakkaan
tarpeiden mukaan.
Palvelutuote syntyy yhteistyössä
AAC:n koulutusperiaatteisiin kuuluu vahva itseopiskelun tukeminen.
Sisällöntuotantoyksikössä Leena sai syyskuussa 2002 tehtäväkseen muokata aiemmin AAC:llä
kehitetyn Convincing the Audience -kirjan sisältöä yhteensopivaksi
LOP-lähiopetusmateriaaliin. Pian hän huomasi, että työ olikin luultua suurempi. Ilman
läheistä yhteistyötä projektiryhmän kanssa tuloksena saattaisi olla kaksi keskenään
kilpailevaa materiaalia eikä saumaton kokonaispalvelu, joka oli tavoite.
Leena sekä LOP-projektiryhmä, johon myös Keith kuului, aloittivat
materiaalien sisällöllisen yhteensovittamisen. Molemmat osapuolet muokkasivat omia
tuotoksiaan ja kysyivät toinen toisiltaan neuvoa. "Pyörää ei kannata keksiä moneen
kertaan", sanovat Leena ja Keith. "Tämä projekti opetti meille paljon siitä, minkälainen
useita asiantuntijoita yhdistävän prosessin tulee olla. Onneksi olemme oppiva
organisaatio", he jatkavat.
Projektin myötä syntyi työnjako, joka otettiin heti käyttöön kaikissa
teemakurssiprojekteissa. Teemakurssin projektipäällikkö ja itseopiskelumateriaalin
sisällöntuottaja rakentavat kurssin rungon ja määrittelevät kullekin moduulille
oppimistavoitteet. Kouluttajat luovat teemojen ympärille tuntiaktiviteetteja oman
ammattitaitonsa ja kokemuksensa turvin. Sisällöntuotanto koostaa teemoista loogisen
itseopiskelumateriaalikokonaisuuden, joka tukee opetusta ja syventää teoreettista pohjaa.
Katso tästä
prosessikuvaus.
Lopputuloksena laatu ja joustavuus
Tuloksena on moduuleista koostuva, teemakohtainen koulutuskokonaisuus,
joka soveltuu sekä seminaarimuotoiseen että viikoittain kokoontuvien pienryhmäkurssien
koulutukseen. Moduuleissa on runsaasti erilaisia harjoituksia, joista kouluttaja valitsee
opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaan kullekin ryhmälle sopivimmat.
"Tavoitteena on vähentää tuotteen henkilökeskeisyyttä. Teemakurssien
avulla myyntitiimimme voi entistäkin varmemmin taata asiakkaalle koulutuksen laadun ja
sopivuuden siitä riippumatta, kuka kouluttaja tulee kurssin vetämään", Keith sanoo, mutta
lisää: "Kouluttajan rooli ei toki ole vähentynyt, vaan kouluttaja pystyy entistä
tehokkaammin hyödyntämään todellista asiantuntemustaan aikuisopetuksen ammattilaisena
nyt, kun kurssin sisältö on entistäkin monipuolisempi ja laadukkaampi. Nämä koulutukset
ovat ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin. Ratkaisu muodostuu valittujen teemojen ja
kouluttajan yhdistelmästä."
Managereille, ministereille, puhelinmyyjille...
AAC:n kouluttaja David Eade on jo pitänyt ensimmäisen kaksipäiväisen
LOP-seminaarin. Hän antaa erityiskiitosta materiaalin loogisuudelle. "Kouluttajan on
todella helppo seurata koulutussuunnitelmaa ja saada opiskelijat innostumaan aiheista",
hän kertoo. Davidin mukaan materiaalin harjoitukset saivat ryhmän innostumaan ja
motivoitumaan jopa niin, että jotkut osallistujista jatkoivat kurssin aiheista
keskustelua kotona perheensä kanssa yömyöhään saakka.
Kenen tällaisessa koulutuksessa kannattaisi käydä? "Kaikki, jotka pitävät
esityksiä, tarvitsevat siihen kieltä. Mitä varmemmin kielitaito on hallussa, sitä enemmän
voimavaroja voi käyttää itse esityksen aiheeseen", kiteyttää David.
|